Euroopan sosiaalinen hyvinvointi ja kriisinsietokyky

Oikeusvaltioperiaate ja korruption torjunta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muistutus siitä, että kovalla työllä saavutettuja demokratiaa ja vapautta on koko ajan puolustettava. Jokaisen sukupolven pitää vuorollaan edistää eurooppalaisen demokratian kestävyyttä ja sitoutua Euroopan rauhanhankkeeseen.

Oikeusvaltioperiaate – vapaus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo

Oikeusvaltio on Euroopan unionin perusta. Oikeusvaltiokertomuksessa seurataan, miten oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on EU-maissa kehittynyt parempaan tai huonompaan suuntaan.

Vuoden 2023 kertomuksen mukaan kehitys on ollut myönteistä, vaikkakin joidenkin uudistusten toteutus vaatii enemmän aikaa.

Tehokas korruption torjunta

Toukokuussa 2023 komissio ehdotti toimia, joilla torjutaan korruptiota EU:ssa ja yhdenmukaistetaan korruptiorikosten määritelmien ja korruptiorikoksista määrättävien rangaistusten EU-sääntelyä. Tavoitteena on

• soveltaa tiukkoja normeja kaikkia korruptiorikoksia vastaan
• parantaa lainsäädännön noudattamisen valvontaa
• luoda EU-maihin rakenteita, joilla voidaan ehkäistä korruptiota paremmin.

Komissio ehdotti myös uutta pakotejärjestelmää, jota voitaisiin käyttää vakavien korruptiotapausten yhteydessä maailmanlaajuisesti.

Ehdotus toimielinten välisen eettisen elimen perustamisesta

Komissio ehdotti kesäkuussa 2023 toimielinten välisen eettisen elimen perustamista. Tavoitteena on ottaa käyttöön yhteiset, kaikkien EU:n toimielinten jäseniä ja edustajia koskevat eettiset normit sekä virallinen järjestelmä, jonka avulla EU-elimet voivat keskustella eettisistä vaatimuksista ja koordinoida niitä.

Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet

Komissio on panemassa täytäntöön suosituksia, joita EU-kansalaiset antoivat Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä. Konferenssi oli lajissaan ensimmäinen osallistavan demokratian hanke.

Vastikään perustetuissa kansalaispaneeleissa noin 150 satunnaisesti valittua kansalaista ottaa kantaa joihinkin keskeisiin komission ehdotuksiin niiden valmisteluvaiheessa. Erityisesti painotetaan nuorten ikäluokkien edustusta, sillä ne ovat tulevan kehityksen kannalta ratkaisevassa asemassa.

Sadas eurooppalainen kansalaisaloite

Komissio rekisteröi 18.4.2023 sadannen EU-tasolla tehdyn kansalaisaloitteen. Aloitteessa peräänkuulutetaan suurnopeusjunaverkkoa Euroopan pääkaupunkien välille. Eurooppalainen kansalaisaloite on tehokas osallistavan demokratian väline. Sitten vuoden 2012, jolloin se otettiin käyttöön, on eri aloitteille kerätty kansalaisilta jo yli 17 miljoonaa allekirjoitusta.

Komission tavoitteena on luoda yhteiskunta, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet elää täysipainoisesti. Jokaisen on voitava vapaasti ilmaista itseään ja mielipiteitään, harjoittaa uskontoa ja valita kumppaninsa.

Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuolten tasa-arvostrategiassa 2020–2025 korostetaan, että tasa-arvoinen yhteiskunta on keskeinen edellytys EU:n talouden kukoistukselle. Komissio ehdottikin toimia, joilla pyritään

• suojelemaan ja vahvistamaan perheiden oikeuksia maasta toiseen muutettaessa 
• edistämään naisten ja miesten samapalkkaisuusperiaatteen soveltamista, jotta sukupuolten palkkaeroista päästäisiin vihdoin eroon
• lopettamaan sukupuoleen perustuva väkivalta.

Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta

Kesäkuussa 2023 EU:sta tuli vihdoin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevan Istanbulin yleissopimuksen osapuoli seitsemän vuotta sen jälkeen, kun komissio oli ehdottanut sopimuksen allekirjoittamista. Parhaillaan käydään neuvotteluja vähimmäisvaatimuksia koskevista EU-säännöksistä, joilla

• kriminalisoidaan tietyt sukupuoleen perustuvan väkivallan muodot
• parannetaan uhrien mahdollisuuksia saada oikeussuojaa, suojelua ja tukea
• varmistetaan asiaa käsittelevien yksiköiden välinen koordinointi
• ehkäistään tämäntyyppisiä rikoksia.

Hlbtiq-henkilöiden oikeudet

Komissio esitti hlbtiq-henkilöiden tasa-arvostrategian 2020–2025 mukaisesti joulukuussa 2022 direktiiviehdotuksen, jolla vahvistetaan tasa-arvoelinten mahdollisuuksia torjua syrjintää. Ehdotuksessa määritellään näiden elinten tehtäviin, toimivaltaan, resursseihin ja riippumattomuuteen sovellettavat vähimmäisvaatimukset.

Rasismin torjunta

EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelman 2020–2025 yhteydessä komissio

• kannusti EU-maita laatimaan kansallisen rasismintorjuntasuunnitelman vuoden 2022 loppuun mennessä
• kehotti EU-maita laatimaan myös kansallisen antisemitismintorjuntastrategian
• arvioi romaneja koskevat kansalliset strategiakehykset
• nimitti muslimivihan torjuntakoordinaattorin.

Vammaisten työllisyyspaketti

Vammaisilla on oikeus täyteen elämään kaikilla osa-alueilla siinä missä muillakin ihmisillä. Syyskuussa 2022 julkistetulla vammaisten työllisyyspaketilla tuetaan EU-maita

• sosiaalisen osallisuuden edistämisessä
• köyhyyden torjunnassa
• vammaisten henkilöiden taitojen ja valmiuksien parantamisessa.

Komissio julkaisi syyskuussa 2023 ehdotuksen eurooppalaisesta vammaiskortista, jonka haltijan vammaisasema on määrä tunnustaa kaikissa EU-maissa. Vammaisten vierailut kotimaansa ulkopuolella helpottuvat, kun he saavat toisessa EU-maassa palveluiden osalta samat erityisehdot tai etuuskohtelun kuin maan omat kansalaiset.

EU pyrkii suojelemaan turvallisuusunionin puitteissa kaikkia kansalaisiaan ja yrityksiään sekä verkossa että sen ulkopuolella. Heinäkuussa 2020 julkistetun turvallisuusunionistrategian neljän toimintalinjan toteutus on jo hyvässä vauhdissa.

Kybersolidaarisuussäädös

Komissio on esittänyt kybersolidaarisuussäädöstä, jolla pyritään tehostamaan EU:n sisäistä kyberuhkien torjuntayhteistyötä. Sen tavoitteena on

• tukea kyberturvallisuusuhkien havaitsemista ja tuntemusta
• parantaa kriittisten toimijoiden varautumista uhkiin
• lisätä yhteisiä kriisinhallinta- ja reagointivalmiuksia kaikissa jäsenmaissa.

EU:n meriturvallisuusstrategia         

Maaliskuussa 2023 komissio julkaisi päivitetyn version EU:n merellisestä turvallisuusstrategiasta, jossa ehdotetaan esimerkiksi seuraavia meriturvallisuutta parantavia toimenpiteitä:

• merivoimien harjoitusten järjestäminen EU:n tasolla
• rannikkovartiostojen operaatioiden kehittäminen
• turvatarkastusten tehostaminen EU:n satamissa, jotta voidaan tiivistää yhteistyötä kumppanien, muun muassa Naton, kanssa sääntöihin perustuvan järjestyksen ylläpitämiseksi merialueilla.

Turvallisuutta ja puolustusta tukeva EU:n avaruusstrategia

EU:n avaruusstrategian mukaan avaruus on strateginen ala, jolla EU:n tavoitteena on

• suojella satelliittejaan ja muita avaruusresurssejaan
• estää vihamielinen toiminta avaruudessa, kuten vakoilu
• vahvistaa strategista riippumattomuuttaan.

Katastrofivalmiuksien parantaminen

EU:n RescEU-ilmasammutuskalusto kaksinkertaistettiin mennyttä kesää silmällä pitäen, ja siihen kuuluu nyt 24 lentokonetta ja 4 helikopteria 10 EU-maasta. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta mobilisoitiin vuonna 2023 satoja palomiehiä, ajoneuvoja ja lentokoneita valtavien tulipalojen sammutukseen. Apua annettiin myös Euroopan ulkopuolelle EU:n kumppanimaille, kuten Kanadalle. Komissio laati vuonna 2022 myös toimintasuunnitelman maastopalojen ehkäisyyn.

Euroopan komissio antoi helmikuussa 2023 suosituksen ja tiedonannon yhteisistä tavoitteista katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden parantamiseksi. Sillä pyritään auttamaan EU-maita varautumaan paremmin luonnononnettomuuksiin, kuten maanjäristyksiin, tulviin ja metsäpaloihin. 

Koronaviruspandemiasta kohti terveysunionia

Covid-19

Maailman terveysjärjestö (WHO) linjasi 5.5.2023, että covid-19-pandemia ei enää aiheuta maailmanlaajuista terveydellistä hätätilaa. EU selätti tämän ennennäkemättömän kriisin hyvän selviytymis- ja koordinointikykynsä ja sisäisen solidaarisuutensa ansiosta luottaen ja panostaen vahvasti tieteelliseen tutkimukseen ja innovointiin.

EU:n rokotestrategia

EU:n rokotestrategian tulokset ovat vakuuttavat, sillä yli 70 % EU:n väestöstä on saanut täyden sarjan covid-19-taudin vastaisia rokotteita.

Terveysuhkien varalta valmiustilassa olevien rokotevalmistajien EU FAB -verkosto voi tarvittaessa valmistaa 500–700 miljoonaa rokoteannosta vuodessa. Sen avulla rokotteita saadaan nopeasti mahdollisissa uusissa kriisitilanteissa. EU on osaltaan sitoutunut varmistamaan rokotteiden saatavuuden kaikkialla maailmassa. EU:sta on viety joulukuusta 2020 alkaen yhteensä lähes 2,5 miljardia covid-19-rokoteannosta 168 maahan.

EU:n digitaalinen koronatodistus

EU:n digitaalinen koronatodistus mahdollisti turvallisen ja vapaan matkustamisen EU:n sisällä covid-19-pandemian aikana EU-maiden asettamista matkustusrajoituksista huolimatta. Todistus otettiin käyttöön vuonna 2021, ja EU:ssa on sittemmin annettu yli 2,3 miljardia koronatodistusta. Koska EU:n todistusjärjestelmä osoittautui onnistuneeksi, WHO alkoi kesäkuussa 2023 kehittää sen pohjalta maailmanlaajuista järjestelmää, jolla voidaan suojella ihmisiä koko maailmassa nykyisiltä ja tulevilta terveysuhkilta.

Euroopan terveysunioni

Menneenä vuonna on jatkettu työtä kohti Euroopan terveysunionia, jossa kansalaisten terveyttä voidaan suojella entistä paremmin. Sen avulla EU ja sen jäsenmaat voivat tehostaa pandemioiden torjuntaa ja parantaa terveydenhuoltojärjestelmiensä kestokykyä. 

EU:n syöväntorjuntasuunnitelma

Vuonna 2020 EU:ssa tehtiin yli 2,7 miljoonaa syöpädiagnoosia ja noin 1,3 miljoonaa ihmistä kuoli syöpään. Koska tarve on suuri, EU on laatinut syöväntorjuntasuunnitelman, jolle on osoitettu peräti 4 miljardin euron määrärahat. Kyseessä on EU:n kaikkien aikojen suurin syöväntorjunta-aloite. Suunnitelman mukaisesti otettiin syyskuussa 2022 käyttöön uusi tieteellisiin lausuntoihin perustuva syöpäseulontamalli. Lisäksi vuonna 2023 käynnistettiin eurooppalainen syövänkuvantamisaloite, jolla edistetään data- ja digitaaliteknologian tehokkaampaa hyödyntämistä syövän diagnosoinnissa ja hoidossa.

Lääkelainsäädännön tarkistus

Huhtikuussa 2023 otettiin Euroopan terveysunionin rakentamisessa tärkeä askel, kun EU:n lääkelainsäädäntöä uudistettiin. Kyseessä on merkittävin tarkistus kahteen vuosikymmeneen. Sen tavoitteena on luoda lääkkeiden sisämarkkinat parantamalla turvallisten, tehokkaiden ja kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuutta koko EU:ssa ja edistää EU:n lääketeollisuuden innovointi- ja kilpailukykyä.

Kattava toimintamalli mielenterveyden edistämiseksi

Kesäkuussa 2023 julkaistiin tiedonanto, jossa hahmotellaan EU:n ensimmäinen kokonaisvaltainen lähestymistapa mielenterveyteen. Siinä on otettu huomioon suositukset, joita kansalaiset antoivat Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteydessä, ja Euroopan parlamentin vaatimukset lisätoimista. Toimintamallissa painotetaan erityisesti lapsia ja nuoria. Komissio tukee EU-maiden mielenterveystoimia 20 lippulaivahankkeen ja 1,2 miljardin euron EU-rahoituksen avulla.

Kestävä ja oikeudenmukainen muuttoliikejärjestelmä

Uudella muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksella komissio pyrkii tehostamaan EU:n muuttoliike-, turvapaikka- ja rajaturvallisuuspolitiikkaa ja käsittelemään näitä osa-alueita yhtenä kokonaisuutena. Keskeisenä tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmän uudistuksista, joista neuvotellaan parhaillaan. 

Ihmiskaupan torjunta

Komissio ehdotti 19.12.2022 ihmiskaupan torjuntasääntöjen tehostamista.

Sääntöuudistuksen jälkeen lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten on helpompi tutkia uusia hyväksikäytön muotoja ja nostaa niistä syytteitä sekä tunnistaa ihmiskauppa ja tukea sen uhreja.

Ammattitaitoisen työvoiman muuttoliike

Laillisten muuttoväylien kehittäminen vähentää laitonta muuttoliikettä ja voi vahvistaa Euroopan talouksia. Tätä tavoitetta varten komissio perusti lokakuussa 2022 ensimmäisen EU:n laajuisen verkkoalustan, jonka on määrä parantaa EU:n vetovoimaa EU:n ulkopuolisten maiden työnhakijoiden keskuudessa. Se auttaa EU:ssa toimivia työnantajia löytämään tarvittavia osaajia ja EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä löytämään työpaikkoja, joissa taataan hyvät työolot.

Lisäksi komissio perusti tammikuussa 2023 työvoiman muuttoliikettä käsittelevän foorumin, jonka tavoitteena on varmistaa, että EU:hun saadaan sen ulkopuolelta ammattitaitoista työvoimaa hallitusti ja juuri sinne, missä työntekijöitä ja osaamista tarvitaan.

Humanitaarinen apu

Euroopan komissio on antanut Ukrainalle ennennäkemättömän laajaa tukea, mutta se on myös entiseen tapaan toimittanut humanitaarista apua sitä eniten tarvitseville eri puolille maailmaa. Humanitaarisen avun tarve on ollut maailmassa ennätyksellisen suurta, ja se kasvoi viime vuonna entisestään. EU-maat ja komissio ovat alustavasti ilmoittaneet vuoden 2023 humanitaarisen avun rahoituksen määräksi noin 8,4 miljardia euroa. Se on konkreettinen osoitus EU:n maailmanlaajuisesta solidaarisuudesta ja johtavasta roolista humanitaarisessa työssä.

^{Vastuuvapauslauseke: Tämän sivun tiedot on päivitetty viimeksi 8.9.2023.}