Panostaminen Euroopan vaurauteen

Venäjä ei ryhtynyt sotaan pelkästään Ukrainaa vastaan, vaan energiatoimituksia aseena käyttämällä se kävi sotaan myös Euroopan taloutta vastaan. REPowerEU-suunnitelman avulla olemme lopettamassa riippuvuutemme Venäjän fossiilisista polttoaineista ja palautamme Euroopan pitkän aikavälin kestävän energiaomavaraisuuden.

Kyseessä on yhtenäinen eurooppalainen hanke. EU-maat ovat yhteistyössä varmistaneet, että kaasutoimitukset riittävät kaikille maille, ja EU on pyrkinyt monipuolistamaan kohtuuhintaisen energian tarjontaa.

EU:n energiansäästö

EU:n energianhankintafoorumi

Komissio myös perusti EU:n energianhankintafoorumin, jotta voitiin tehdä kaikkien aikojen ensimmäinen EU-maiden sekä Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Länsi-Balkanin maiden yhteinen kaasuhankinta. Yhteisoston yhteydessä pystyimme ensimmäistä kertaa kollektiivisen poliittisen ja markkinavoiman avulla parantamaan neuvotteluasemaamme ja turvaamaan kaasun ja nesteytetyn maakaasun saannin, kun kysyntä yhdistettiin energiantoimittajia houkuttelevalla tavalla.

Uusiutuva energia on keskeinen tekijä RePowerEU-suunnitelmassa, ja sen hyödyntämisessä onkin energiakriisin aikana edistytty merkittävästi. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kaksinkertaistui EU:ssa vuonna 2022.

EU:n aurinkoenergiastrategian tavoitteena on nopeuttaa aurinkosähkön käyttöönottoa entisestään. EU myös johtaa maailmanlaajuisen vetytalouden kehittämistä, ja valmisteilla on vedyn ja hiilettömän kaasun markkinoiden lainsäädäntöpaketti.

Komissio julkisti 1.2.2023 Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman, jonka tavoitteena on edistää nettonollatavoitteen saavuttamista ja vahvistaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä.

Maaliskuussa 2023 julkaistiin kolme keskeistä aloitetta, joilla tuetaan vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaa:

• EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös
• nettonollateollisuutta koskeva säädös
• sähkömarkkinoiden rakenneuudistus.

Kaikkialla EU:ssa on myös jatkettu luonnon ennallistamistoimia, ja niitä tuetaan komission hiljattain ehdottamalla luonnon ennallistamislailla ja saasteettomuustoimintasuunnitelmalla. Lisäksi hyväksyttiin EU:n metsäkatolaki, jolla kestävän kehityksen vastaiset tuotteet pidetään poissa kauppojen hyllyiltä, ja edistyttiin 55-valmiuspaketin tavoitteiden saavuttamisessa.

Vihreä siirtymä vaikuttaa luonnollisesti viljelijöihin ja maaseutuyhteisöihin. Vuosina 2023–2027 yhteisellä maatalouspolitiikalla, jonka uusia linjauksia alettiin soveltaa tämän vuoden alussa, tuetaan viljelijöitä turvallisten, laadukkaiden ja kestävien elintarvikkeiden tuotannossa ja pyritään samalla säilyttämään maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuus ja monimuotoisuus.

Digitaalinen innovointi uudistaa talouttamme hengästyttävällä nopeudella, ja EU on vauhdissa mukana. Tekoälyvallankumous on nyt todellisuutta, ja komissio tekikin esityksen tekoälysäädöksestä jo huhtikuussa 2021. Säädöksen avulla varmistetaan, että tekoälyjärjestelmät EU:ssa ovat turvallisia, läpinäkyviä, eettisiä, puolueettomia ja ihmisen valvonnassa.

Euroopan parlamentti ja EU-maat pääsivät maaliskuussa sopimukseen EU:n sirusäädöksestä, ja heinäkuun lopulla 2023 neuvosto hyväksyi virallisesti tämän asetuksen, jolla vahvistetaan Euroopan puolijohde-ekosysteemiä. Data on Euroopan digitaalitalouden liikkeellepaneva voima, ja Euroopan datastrategian tavoitteena on tehdä EU:sta edelläkävijä datavetoisessa yhteiskunnassa. Komissio on viime vuoden aikana myös esittänyt uudet ehdotukset digitaalisista maksupalveluista ja rahoitusalan asiakasdatasta, joilla rahoitusala tuodaan digiaikaan.

Investoinnit mikroelektroniikkaan

Toinen virstanpylväs saavutettiin marraskuussa 2022, kun digipalvelusäädös tuli voimaan ja verkkoalustat ottivat suuremman vastuun toimintansa haittojen lieventämisestä ja käyttäjien oikeuksien suojelemisesta. Digipalvelusäädöksen täytäntöönpanemiseksi komissio perusti huhtikuussa 2023 EU:n algoritmikeskuksen (ECAT), joka toimii komission Yhteisen tutkimuskeskuksen yhteydessä. 

Samoihin aikoihin alettiin soveltaa digimarkkinasäädöstä, mikä paransi avointa kilpailua ja oikeudenmukaisuutta digimarkkinoilla.

Tänä vuonna juhlittiin 30 vuotta sitten syntyneitä sisämarkkinoita, jotka muodostavat EU:n kestävän kilpailukyvyn perustan. Maaliskuussa komissio esitti pitkän aikavälin suunnitelman siitä, miten EU voi hyödyntää vahvuuksiaan ja auttaa yrityksiä kukoistamaan, jotta ne pystyvät kilpailemaan maailmanmarkkinoilla ja luomaan houkuttelevia työpaikkoja. Sisämarkkinoiden painoarvon ansiosta EU voi myös asettaa standardeja, joita noudatetaan maailmanlaajuisesti.

Komissio on kuluneenakin vuonna ehdottanut myös muita tapoja tukea ja vahvistaa sisämarkkinoita. Toukokuussa 2023 komissio ehdotti tulliliiton kattavinta ja kunnianhimoisinta uudistusta sitten sen perustamisen vuonna 1968. Huhtikuussa se ehdotti uusia patenttisääntöjä, joilla luodaan avoimempi ja tehokkaampi kehys teollis- ja tekijänoikeuksille ja joissa otetaan huomioon myös tulevaisuuden vaatimukset.

Viime vuosien aikana ilmenneiden talouden toistuvien häiriötilojen keskellä EU:n talouden häiriönsietokyky on edelleen huomattavan hyvä. Vuonna 2022 kasvu elpyi vaikuttavasti 3,4 prosenttia. Kasvua tukivat vahvat työmarkkinat, ja työttömyysaste oli ennätyksellisen alhainen ja työllisyys parani. Tämä on paljolti EU:n ja sen jäsenmaiden päättäväisisten toimien ansiota. 

EU:n ainutlaatuisessa talousmallissa ei korosteta pelkästään kaupallisia mahdollisuuksia vaan keskiöön nostetaan myös yhteiskunnallinen hyvinvointi. Talouden ytimessä ovat ihmiset. Tämän vuoksi ja koska EU uskoo vakaasti työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, komissio on ehdottanut toimenpiteitä, joilla vahvistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua sekä kansallisella että EU:n tasolla. Samalla on varmistettava, että sosiaaliset turvaverkot ovat tarkoituksenmukaisia. Tämän vuoksi komissio esittää suosituksia riittävän vähimmäistulon varmistamiseksi kaikissa EU-maissa.

Taustalla on Euroopan tarve investoida voimakkaasti elinikäiseen oppimiseen, joka on olennaisen tärkeää väestörakenteen muutoksen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän onnistumisen kannalta. Tästä syystä vuosi 2023 on nimetty Euroopan osaamisen teemavuodeksi, jonka puitteissa toteutettaviin toimiin EU-maat ovat osoittaneet EU:n varoista noin 65 miljardia euroa.

Osaamissopimus – Julkiset ja yksityiset organisaatiot yhteistyöhön

Vuosina 2022 ja 2023 yhteensä 800 miljardin euron investoiminen NextGenerationEU-välineeseen alkoi konkreettisilla ruohonjuuritason hankkeilla. Tavoitteena on tehdä EU:sta kestävä, selviytymiskykyinen ja kilpailukykyinen, jotta voidaan taata vauraus kaikille sen asukkaille.

Tutustu eri EU-maissa toteutettaviin hankkeisiin

EU:lla on edelleen keskeinen rooli, kun rakennetaan häiriönsietokykyistä, kestävää ja kasvavaa maailmataloutta, joka palvelee kaikkia. Global Gateway -strategiassa keskitytään kestäviin investointeihin ympäri maailman. Tavoitearvoltaan 300 miljardin euron investointien kautta komissio tukee laadukkaita infrastruktuurihankkeita, jotka luovat työpaikkoja, kestävää kasvua ja lisäarvoa paikallisesti.

Afrikan ja Euroopan investointipaketti oli Global Gateway -strategian ensimmäinen virstanpylväs. Puolet alustavista Global Gateway -investoinneista, noin 150 miljardia euroa, on osoitettu yhteistyön vahvistamiseen afrikkalaisten kumppaneiden kanssa. Global Gateway -strategiaa on sittemmin alettu toteuttaa myös Aasiassa ja Tyynellämerellä sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut EU:n ja sen jäsenmaiden investoivan näille alueille yli 45 miljardia euroa.

Kauppa- ja teknologianeuvostot

EU on kansainvälisen yhteistyön hengessä perustanut Yhdysvaltojen ja Intian kanssa kauppa- ja teknologianeuvostot, joiden tehtävänä on edistää tuottavia kumppanuuksia ja etsiä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.

Maailmankauppa

Huolimatta häiriöistä, joita covid-pandemia ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota ovat aiheuttaneet toimitusketjuille, EU on onnistunut edistämään kaupan avoimuutta keskeisten kauppakumppanien keskuudessa. Neuvottelut vapaakauppasopimuksista saatiin menestyksekkäästi päätökseen Chilen ja Uuden-Seelannin kanssa, ja neuvotteluja jatkettiin Australian, Mercosurin, Meksikon, Intian ja Indonesian kanssa.

Taloudellinen turvallisuus

Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja esittelivät 20.6.2023 Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategian. Uudella strategialla pyritään minimoimaan tietyistä taloudellisista virroista aiheutuvia riskejä geopoliittisten jännitteiden lisääntyessä ja teknologian kehittyessä nopeasti. Samalla pyritään kuitenkin säilyttämään mahdollisimman suuri talouden avoimuus ja dynamiikka.

^{Vastuuvapauslauseke: Tämän sivun tiedot on päivitetty viimeksi 8.9.2023.}