Keskeiset saavutukset
Viime vuoden aikana on yhteistyön avulla saavutettu paljon. EU:lla on ollut selkeä visio, ja se on osoittanut selviytymiskykyä ja joustavuutta turvatessaan Euroopan vaurautta seuraavin keinoin:
- energiaomavaraisuuden parantaminen REPowerEU-suunnitelman avulla ja Venäjän EU:n taloutta vastaan käymän energiasodan torjunta
- vihreän siirtymän vauhdittaminen
- Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma, joka auttaa EU:ta kohti nettonollatavoitetta
- digitaalisen muutoksen toteuttaminen ihmiskeskeisellä tavalla
- EU:n arvojen ja etujen puolustaminen maailmanlaajuisesti Global Gateway -investointien avulla
- sisämarkkinoiden ja sosiaalisen markkinatalouden vahvistaminen
- kilpailukyvyn parantaminen NextGenerationEU-välineen tuella.

Energiaomavaraisuuden palauttaminen
Venäjä ei ryhtynyt sotaan pelkästään Ukrainaa vastaan, vaan energiatoimituksia aseena käyttämällä se kävi sotaan myös Euroopan taloutta vastaan. REPowerEU-suunnitelman avulla olemme lopettamassa riippuvuutemme Venäjän fossiilisista polttoaineista ja palautamme Euroopan pitkän aikavälin kestävän energiaomavaraisuuden.
Kyseessä on yhtenäinen eurooppalainen hanke. EU-maat ovat yhteistyössä varmistaneet, että kaasutoimitukset riittävät kaikille maille, ja EU on pyrkinyt monipuolistamaan kohtuuhintaisen energian tarjontaa.
- 70 miljardia kuutiometriä Venäjältä tuodusta putkikaasusta saatiin korvatuksi sodan ensimmäisten 8 kuukauden aikana
- Venäläisen hiilen tuonti lopetettiin, ja venäläisen öljyn tuontia vähennettiin rajusti
- Euroopan kaasuvarastot täytettiin ennätystasolle – täyttöaste nyt yli 95 %
- Energiaa säästettiin ja kaasunkulutusta vähennettiin 18 % elokuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana
EU:n energianhankintafoorumi
Komissio myös perusti EU:n energianhankintafoorumin, jotta voitiin tehdä kaikkien aikojen ensimmäinen EU-maiden sekä Georgian, Moldovan, Ukrainan ja Länsi-Balkanin maiden yhteinen kaasuhankinta. Yhteisoston yhteydessä pystyimme ensimmäistä kertaa kollektiivisen poliittisen ja markkinavoiman avulla parantamaan neuvotteluasemaamme ja turvaamaan kaasun ja nesteytetyn maakaasun saannin, kun kysyntä yhdistettiin energiantoimittajia houkuttelevalla tavalla.
Vihreän siirtymän nopeuttaminen ja luonnonsuojelu
Uusiutuva energia on keskeinen tekijä RePowerEU-suunnitelmassa, ja sen hyödyntämisessä onkin energiakriisin aikana edistytty merkittävästi. Uusiutuvien energialähteiden käyttö kaksinkertaistui EU:ssa vuonna 2022.
EU:n aurinkoenergiastrategian tavoitteena on nopeuttaa aurinkosähkön käyttöönottoa entisestään. EU myös johtaa maailmanlaajuisen vetytalouden kehittämistä, ja valmisteilla on vedyn ja hiilettömän kaasun markkinoiden lainsäädäntöpaketti.

- Tuuli- ja aurinkoenergialla tuotettiin sähköä enemmän kuin kaasulla vuonna 2022
- Aurinkosähkölaitteistoilla tuotettavan energian määrä nelinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä
Komissio julkisti 1.2.2023 Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman, jonka tavoitteena on edistää nettonollatavoitteen saavuttamista ja vahvistaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä.
Maaliskuussa 2023 julkaistiin kolme keskeistä aloitetta, joilla tuetaan vihreän kehityksen teollisuussuunnitelmaa:
Kesäkuussa 2023 käynnistyi Narvassa Virossa ensimmäinen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hanke. Hankkeessa rakennettavassa laitoksessa jalostetaan magneetteja harvinaisista maametalleista sähköajoneuvojen tarpeita varten. Laitos on ensimmäinen lajissaan Aasian ulkopuolella. Jalostuslaitos on myös yhteydessä uuteen Grönlannissa sijaitsevaan kaivokseen, ja ne muodostavat yhdessä alan ensimmäisen eurooppalaisen toimitusketjun.
Kaikkialla EU:ssa on myös jatkettu luonnon ennallistamistoimia, ja niitä tuetaan komission hiljattain ehdottamalla luonnon ennallistamislailla ja saasteettomuustoimintasuunnitelmalla. Lisäksi hyväksyttiin EU:n metsäkatolaki, jolla kestävän kehityksen vastaiset tuotteet pidetään poissa kauppojen hyllyiltä, ja edistyttiin 55-valmiuspaketin tavoitteiden saavuttamisessa.
Vihreä siirtymä vaikuttaa luonnollisesti viljelijöihin ja maaseutuyhteisöihin. Vuosina 2023–2027 yhteisellä maatalouspolitiikalla, jonka uusia linjauksia alettiin soveltaa tämän vuoden alussa, tuetaan viljelijöitä turvallisten, laadukkaiden ja kestävien elintarvikkeiden tuotannossa ja pyritään samalla säilyttämään maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuus ja monimuotoisuus.
Euroopan digitaalinen vuosikymmen käytäntöön
Digitaalinen innovointi uudistaa talouttamme hengästyttävällä nopeudella, ja EU on vauhdissa mukana. Tekoälyvallankumous on nyt todellisuutta, ja komissio tekikin esityksen tekoälysäädöksestä jo huhtikuussa 2021. Säädöksen avulla varmistetaan, että tekoälyjärjestelmät EU:ssa ovat turvallisia, läpinäkyviä, eettisiä, puolueettomia ja ihmisen valvonnassa.
Euroopan parlamentti ja EU-maat pääsivät maaliskuussa sopimukseen EU:n sirusäädöksestä, ja heinäkuun lopulla 2023 neuvosto hyväksyi virallisesti tämän asetuksen, jolla vahvistetaan Euroopan puolijohde-ekosysteemiä. Data on Euroopan digitaalitalouden liikkeellepaneva voima, ja Euroopan datastrategian tavoitteena on tehdä EU:sta edelläkävijä datavetoisessa yhteiskunnassa. Komissio on viime vuoden aikana myös esittänyt uudet ehdotukset digitaalisista maksupalveluista ja rahoitusalan asiakasdatasta, joilla rahoitusala tuodaan digiaikaan.
Saksan itäosassa sijaitseva Saksin alue, joka panostaa erityisesti mikroelektroniikkaan, on onnistunut nousemaan yhdeksi Euroopan merkittävimmistä teknologiakeskuksista.. EU:n myöntämällä rahoituksella on ollut tässä kehityksessä keskeinen rooli, ja sen ansiosta alueelle on saatu myös lisäinvestointeja. Merkittävin hanke on uusi Infineon-yrityksen sirutehdas, jossa 5 miljardin euron investoinneilla luodaan yli 1 000 uutta korkean osaamistason työpaikkaa. EU:n sirusäädöksen odotetaan tuovan miljardi euroa lisärahoitusta.

- EU:n sirusäädökseen liittyvät investoinnit arviolta yli 43 miljardia euroa
- Ranskan ja Italian 8 miljardin euron investoinnit laatuaan ensimmäisiin puolijohdelaitoksiin
- 8,1 miljardia euroa julkista rahoitusta Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) kautta
Toinen virstanpylväs saavutettiin marraskuussa 2022, kun digipalvelusäädös tuli voimaan ja verkkoalustat ottivat suuremman vastuun toimintansa haittojen lieventämisestä ja käyttäjien oikeuksien suojelemisesta. Digipalvelusäädöksen täytäntöönpanemiseksi komissio perusti huhtikuussa 2023 EU:n algoritmikeskuksen (ECAT), joka toimii komission Yhteisen tutkimuskeskuksen yhteydessä.
Samoihin aikoihin alettiin soveltaa digimarkkinasäädöstä, mikä paransi avointa kilpailua ja oikeudenmukaisuutta digimarkkinoilla.
Sisämarkkinoiden ja sosiaalisen markkinatalouden vahvistaminen
Tänä vuonna juhlittiin 30 vuotta sitten syntyneitä sisämarkkinoita, jotka muodostavat EU:n kestävän kilpailukyvyn perustan. Maaliskuussa komissio esitti pitkän aikavälin suunnitelman siitä, miten EU voi hyödyntää vahvuuksiaan ja auttaa yrityksiä kukoistamaan, jotta ne pystyvät kilpailemaan maailmanmarkkinoilla ja luomaan houkuttelevia työpaikkoja. Sisämarkkinoiden painoarvon ansiosta EU voi myös asettaa standardeja, joita noudatetaan maailmanlaajuisesti.
Komissio on kuluneenakin vuonna ehdottanut myös muita tapoja tukea ja vahvistaa sisämarkkinoita. Toukokuussa 2023 komissio ehdotti tulliliiton kattavinta ja kunnianhimoisinta uudistusta sitten sen perustamisen vuonna 1968. Huhtikuussa se ehdotti uusia patenttisääntöjä, joilla luodaan avoimempi ja tehokkaampi kehys teollis- ja tekijänoikeuksille ja joissa otetaan huomioon myös tulevaisuuden vaatimukset.
Brăilan silta avattiin tänä vuonna EU:n koheesiovaroista saadun yli 363 miljoonan euron rahoituksen ansiosta. Kyseessä on kaksi kilometriä pitkä Tonavan ja Romanian suurin silta ja koko EU:n kolmanneksi pisin riippusilta.

Viime vuosien aikana ilmenneiden talouden toistuvien häiriötilojen keskellä EU:n talouden häiriönsietokyky on edelleen huomattavan hyvä. Vuonna 2022 kasvu elpyi vaikuttavasti 3,4 prosenttia. Kasvua tukivat vahvat työmarkkinat, ja työttömyysaste oli ennätyksellisen alhainen ja työllisyys parani. Tämä on paljolti EU:n ja sen jäsenmaiden päättäväisisten toimien ansiota.
EU:n ainutlaatuisessa talousmallissa ei korosteta pelkästään kaupallisia mahdollisuuksia vaan keskiöön nostetaan myös yhteiskunnallinen hyvinvointi. Talouden ytimessä ovat ihmiset. Tämän vuoksi ja koska EU uskoo vakaasti työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun, komissio on ehdottanut toimenpiteitä, joilla vahvistetaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua sekä kansallisella että EU:n tasolla. Samalla on varmistettava, että sosiaaliset turvaverkot ovat tarkoituksenmukaisia. Tämän vuoksi komissio esittää suosituksia riittävän vähimmäistulon varmistamiseksi kaikissa EU-maissa.
Taustalla on Euroopan tarve investoida voimakkaasti elinikäiseen oppimiseen, joka on olennaisen tärkeää väestörakenteen muutoksen sekä vihreän ja digitaalisen siirtymän onnistumisen kannalta. Tästä syystä vuosi 2023 on nimetty Euroopan osaamisen teemavuodeksi, jonka puitteissa toteutettaviin toimiin EU-maat ovat osoittaneet EU:n varoista noin 65 miljardia euroa.
- 1500 organisaatiota EU:ssa liittynyt 14 teolliseen ekosysteemiin
- 160 miljoonaa euroa investoitu osaamisaloitteisiin
- 2 miljoonaa kansalaista osallistunut täydennys- ja uudelleenkoulutustoimiin
- 15 500 koulutusohjelmaa kehitetty tai ajantasaistettu
NextGenerationEU-väline ja eurooppalaisten investointien edistäminen
Vuosina 2022 ja 2023 yhteensä 800 miljardin euron investoiminen NextGenerationEU-välineeseen alkoi konkreettisilla ruohonjuuritason hankkeilla. Tavoitteena on tehdä EU:sta kestävä, selviytymiskykyinen ja kilpailukykyinen, jotta voidaan taata vauraus kaikille sen asukkaille.
NextGenerationEU-välineen ytimessä on elpymis- ja palautumistukiväline, joka tarjoaa ennennäkemättömiä taloudellisia resursseja kaikille EU-maille. EU-maat käyttävät näitä varoja muutosvoimaisiin uudistuksiin ja investointeihin, jotka hyödyttävät Euroopan talous- ja yhteiskuntaelämää pitkään. Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano jatkuu täyttä vauhtia.

Yksi Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman suurimmista rahoituksensaajista on Solar Foods -yritys, joka tuottaa proteiinia bioreaktorissa vihreää vetyä käyttäen. Tätä ilmasta uusiutuvan energian avulla tuotettua proteiinia kutsutaan soleiiniksi. Se on patentoitu tuote, jota voidaan käyttää monenlaisten elintarvikkeiden valmistuksessa. Tälle uraauurtavalle suomalaiselle startup-yritykselle on myönnetty 33,6 miljoonaa euroa Vantaalla sijaitsevaa tuotantolaitosta varten.

Global Gateway – investointien edistäminen maailmanlaajuisesti
EU:lla on edelleen keskeinen rooli, kun rakennetaan häiriönsietokykyistä, kestävää ja kasvavaa maailmataloutta, joka palvelee kaikkia. Global Gateway -strategiassa keskitytään kestäviin investointeihin ympäri maailman. Tavoitearvoltaan 300 miljardin euron investointien kautta komissio tukee laadukkaita infrastruktuurihankkeita, jotka luovat työpaikkoja, kestävää kasvua ja lisäarvoa paikallisesti.
Afrikan ja Euroopan investointipaketti oli Global Gateway -strategian ensimmäinen virstanpylväs. Puolet alustavista Global Gateway -investoinneista, noin 150 miljardia euroa, on osoitettu yhteistyön vahvistamiseen afrikkalaisten kumppaneiden kanssa. Global Gateway -strategiaa on sittemmin alettu toteuttaa myös Aasiassa ja Tyynellämerellä sekä Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmoittanut EU:n ja sen jäsenmaiden investoivan näille alueille yli 45 miljardia euroa.
Euroopan kauppapoliittisen ohjelman vauhdittaminen
Kauppa- ja teknologianeuvostot
EU on kansainvälisen yhteistyön hengessä perustanut Yhdysvaltojen ja Intian kanssa kauppa- ja teknologianeuvostot, joiden tehtävänä on edistää tuottavia kumppanuuksia ja etsiä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.
Maailmankauppa
Huolimatta häiriöistä, joita covid-pandemia ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota ovat aiheuttaneet toimitusketjuille, EU on onnistunut edistämään kaupan avoimuutta keskeisten kauppakumppanien keskuudessa. Neuvottelut vapaakauppasopimuksista saatiin menestyksekkäästi päätökseen Chilen ja Uuden-Seelannin kanssa, ja neuvotteluja jatkettiin Australian, Mercosurin, Meksikon, Intian ja Indonesian kanssa.
Taloudellinen turvallisuus
Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja esittelivät 20.6.2023 Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategian. Uudella strategialla pyritään minimoimaan tietyistä taloudellisista virroista aiheutuvia riskejä geopoliittisten jännitteiden lisääntyessä ja teknologian kehittyessä nopeasti. Samalla pyritään kuitenkin säilyttämään mahdollisimman suuri talouden avoimuus ja dynamiikka.