EU:n vastaus Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämään hyökkäyssotaan on ollut selkeä, ja sen on oltava pysyvä.
Olemme toimineet oikeudenmukaisen rauhan puolesta
- auttamalla ja tukemalla Ukrainan kansaa
- osallistumalla kriittisten infrastruktuurien suojaamiseen Ukrainassa
- tarjoamalla Ukrainalle solidaarista tukea EU:n talouden ja rahoituksen optimoinnin keinoin
- auttamalla Ukrainaa puolustamaan itseään, toimittamalla Ukrainalle sotilaskalustoa ja kouluttamalla ukrainalaisia sotilaita
- edistämällä Venäjän saattamista vastuuseen teoistaan ja asettamalla pakotteita Venäjän sotakoneiston heikentämiseksi
- osallistumalla Ukrainan jälleenrakentamiseen ja tukemiseen tiellä kohti EU-jäsenyyttä.
Tukea ja apua Ukrainan kansalle
Vain muutama päivä Venäjän hyökkäyksen alkamisesta eli 4.3.2022 EU pani ensimmäistä kertaa koskaan täytäntöön tilapäistä suojelua koskevan direktiivin. Ukrainalaisille pakolaisille annettiin EU:n alueella erilaisia oikeuksia, kuten oleskeluluvat, pääsy työmarkkinoille, asuntotarjonta, terveydenhoito ja lasten koulutusmahdollisuudet.
EU:n jäsenmaat ovat avanneet kotinsa ja sydämensä miljoonille ukrainalaisille sotapakolaisille. Heistä noin neljä miljoonaa on tilapäisen suojelun piirissä.
- Yli 5 miljoonaamaan sisäistä pakolaista Ukrainassa
- Lähes 20 % Ukrainan lapsista on päässyt turvaan EU:hun
Vuoden 2023 tammikuusta alkaen:
- Käteisapua on annettu 2,9 miljoonalle ihmiselle
- Elintarvikeapua on annettu yli 4 miljoonalle ihmiselle
- Kiireellistä suojelua on saanut 1,1 miljoonaa ihmistä
- Terveydenhuoltoa tai lääkintätarvikkeita on saanut 5,6 miljoonaa ihmistä
- Lähes 3,3 miljoonalle ihmiselle on palautettu puhtaan veden ja välttämättömien hygienia- ja sanitaatiopalvelujen saanti
Sotapakolaisten auttaminen
CARE-aloitteilla (koheesiopoliittinen tukitoimi Euroopan pakolaisten auttamiseksi ja joustava apu alueille) joustavoitettiin koheesiopolitiikkaa merkittävästi, minkä ansiosta vuosien 2014–2020 kohdentamattomista koheesiovaroista voitiin kohdentaa uudelleen jopa 17 miljardia euroa Venäjän hyökkäystä pakenevien ihmisten tukemista varten.
EU:n pelastuspalvelumekanismi
EU:n pelastuspalvelumekanismin aktivoinnin myötä EU on kanavoinut Ukrainalle tehokkaasti apua kaikista 27 EU-maasta sekä Islannista, Norjasta, Pohjois-Makedoniasta, Serbiasta ja Turkista.
- Yli 2 500 potilasevakuointioperaatiota
- Yli 94 000 tonnia apua luontoissuorituksina, arvoltaan yli 760 miljoonaa euroa
EU:n talouden ja rahoituksen resurssit tehokäyttöön
EU ja Ukrainan välisillä solidaarisuuskaistoilla on helpotettu ukrainalaisten maataloustuotteiden vientiä. Niiden kautta on viety peräti 49 miljoonaa tonnia ukrainalaisia maataloustuotteita. Näillä elintärkeillä liikennekäytävillä varmistetaan paitsi maataloustuotteiden vienti myös tarpeellisten hyödykkeiden tuonti. Käytävien kautta toteutuneen kaupan kokonaisarvo on arviolta 99 miljardia euroa.
Helmikuussa 2023 tehtiin historiallinen sopimus komission ja Ukrainan välillä, kun Ukraina assosioitui EU:n sisämarkkinaohjelmaan. Ohjelmalla helpotetaan markkinoille pääsyä, rakennetaan suotuisaa liiketoimintaympäristöä ja edistetään pitkän aikavälin kestävää kasvua.
76 miljardia euroa EU:lta ja sen jäsenmailta Ukrainan ja sen kansalaisten solidaariseen tukeen
38,8 miljardia euroa Ukrainan yleisen taloudellisen, yhteiskunnallisen ja rahoituksellisen kriisinsietokyvyn vahvistamiseen
20 miljardia euroa sotilaallista apua Ukrainan asevoimille
- 2023
EU järjestää Ukrainalle jopa 18 miljardin euron tukipaketin erittäin edullisten lainojen muodossa. Tuen avulla Ukraina pystyy jatkamaan palkkojen ja eläkkeiden maksamista, ylläpitämään keskeisiä julkisia palveluja, kuten sairaaloita ja kouluja, ja tukemaan sota-alueilta siirtymään joutuneiden asumista. Lisäksi se vakauttaa makrotaloutta ja auttaa Ukrainaa tuhoutuneen kriittisen infrastruktuurin korjaamisessa.
- 2022
EU kanavoi Ukrainalle 7,2 miljardia euroa makrotaloudellista rahoitusapua Ukrainan hallituksen ja julkisten palvelujen jatkuvuuden turvaamiseen.
Kriittisten infrastruktuurien suojaaminen
Ydinturvallisuus
Venäjä jatkaa siviilikäyttöön tarkoitettujen ydinlaitosten turvallisuuden vaarantamista. Tämän vuoksi EU on toimittanut Ukrainalle rescEU:n strategisesta valmiusreservistä yli 54,8 miljoonan euron arvosta ydinturvallisuuteen liittyvää aineellista avustusta, jota on käytetty esimerkiksi laitteiden ja laboratorioiden kunnostamiseen.
Energia
Venäjä on kohdistanut Ukrainan energiainfrastruktuuriin häikäilemättömiä iskuja, jotka ovat edellyttäneet pikaisia hätätoimenpiteitä. Jo sodan alkuvaiheessa EU vakautti viipymättä Ukrainan ja Moldovan sähköverkkojen toiminnan synkronoimalla ne Manner-Euroopan sähköverkon kanssa.
Televiestintä
Euroopan komissio neuvotteli kriisin alettua EU:n ja ukrainalaisten teleoperaattoreiden kanssa sopimuksen, jonka avulla ukrainalaiset saattoivat käyttää matkapuhelimiaan minimaalisin verkkovierailumaksuin tai kokonaan ilman verkkovierailumaksuja kolmen kuukauden ajan. Edullisten verkkovierailujen ohella EU jakoi 2,5 miljoonaa SIM-korttia turvaa hakeville ukrainalaisille ja perusti wifi-yhteyspisteitä rajanylityspaikkoihin ja majoituskeskuksiin.
Euroopan rauhanrahastosta myönnetyn 5,6 miljardin euron rahoituksen ansiosta Ukrainaan on voitu toimittaa tankkeja, helikoptereita, ilmapuolustusjärjestelmiä ja ammuksia.
Ukrainaa tukevassa EU:n sotilaallisessa avustusoperaatiossa on koulutettu yli 25 000 ukrainalaista sotilasta. Tavoitteena on kouluttaa vuoden loppuun mennessä 30 000 ukrainalaista sotilasta, ja tavoitteen toteuttaminen on edistynyt aikataulun mukaisesti.
Heinäkuussa 2023 tuli voimaan ampumatarvikkeiden tuotantoa tukeva säädös. Siihen sisältyy kohdennettuja toimenpiteitä, joilla edistetään ammusten tuotantoa ja varmistetaan niiden toimitusvarmuus Euroopassa.
EU vahvistanut Ukrainan kyberuhkien sietokykyä investoimalla 10 miljoonaa euroa laitteisiin, ohjelmistoihin ja muuhun tukeen.
Venäjän saattaminen vastuuseen
Ukrainan valtakunnansyyttäjän virasto tutkii parhaillaan yli 100 000 väitettyä sotarikosta ja rikosta ihmisyyttä vastaan – kansainvälisen oikeuden vakavimmiksi katsottuja loukkauksia. Näyttöä rikoksista saadaan jatkuvasti lisää, ja EU on sitoutunut tukemaan niiden tutkintaa ja syytteeseenpanoa.
EU avustaa Kansainvälistä rikostuomioistuinta 7,5 miljoonalla eurolla Venäjän sotarikosten tutkimisessa. Komissio tuki myös aloitetta Ukrainaan kohdistuneen hyökkäysrikoksen syytteeseenpanoon liittyvän kansainvälisen keskuksen perustamiseksi. Heinäkuussa 2023 toimintansa aloittanut keskus tukee ja tehostaa eri tahoilla tehtävää hyökkäysrikoksen tutkintaa ja edistää Venäjän aloittaman sodan aikana kerättyjen todisteiden vaihtoa ja analysointia.
Vapaaehtoistyöntekijä Konstantin Gudauskas, liettualaisen isän ja kazakstanilaisen äidin poika, matkusti Kazakstanin passinsa turvin Venäjän miehittämien Ukrainan alueiden läpi. Hän auttoi pelastamaan yli 200 ihmistä Kiovan alueella, erityisesti Butšassa. Ukrainalaiset antoivat hänelle lempinimen ”Butšan enkeli”.
Pakotteet Venäjän sotakoneiston hyydyttämiseksi
11 vahvaa Venäjän vastaista pakotepakettia
Nämä pakotteet osuvat Venäjän talouden ytimeen, sulkevat siltä oven keskeisille teknologioille ja markkinoille ja heikentävät merkittävästi Kremlin kykyä rahoittaa ja käydä sotaa.
- EU:n pakotteiden kohteena lähes 1 800 henkilöä ja yhteisöä
- Venäläisten yksityishenkilöiden varoja EU:ssa jäädytetty yli 24 miljardin euron arvosta
- Venäjän pankkijärjestelmän varoista noin 70 %tiukkojen pakotteiden kohteena
- Venäjän keskuspankin varoja pysäytetty EU:ssa yli 200 miljardin euron arvosta
EU on asettanut pakotteita myös Valko-Venäjälle, sillä maa on ollut osallisena hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Myös Iranille on määrätty pakotteita, koska se on valmistanut ja toimittanut Venäjälle Ukrainaan kohdistuviin iskuihin käytettäviä drooneja. EU on lisäksi ottanut käyttöön lausekkeen, jolla kielletään EU:n kansalaisia tai yrityksiä kiertämästä pakotteita tietoisesti ja tahallisesti.
Jälleenrakentaminen ja Ukrainan tie kohti EU:ta
Ukrainan tulevaisuus on Euroopan unionissa. Tämä vahvistettiin kaikkien aikojen ensimmäisessä Ukrainan hallituksen ja Euroopan komission jäsenten tapaamisessa ja EU:n ja Ukrainan huippukokouksessa helmikuussa 2023. Ukraina on kesäkuusta 2022 alkaen ollut EU:n ehdokasmaa, mutta varsinainen jäsenyys edellyttää mittavia uudistuksia. Ukraina on edistynyt vaadituissa uudistustoimissa, jotka eriteltiin sen EU-jäsenyyshakemuksesta annetussa komission lausunnossa.
Vaikka sota jatkuu, EU on jo alkanut luoda perustaa Ukrainan jälleenrakentamiselle, ja alulle on pantu myös kansainvälisiä toimia.
- Yli 2 800 oppilaitosta on vaurioitunut tai tuhottu
- 100 miljoonan euron rahoitussitoumus EU:lta vaurioituneiden koulujen kunnostamiseksi
- 14 miljoonaa euroa ja muuta tukea 11 EU-maassa järjestetyssä Koulubusseja Ukrainaan -kampanjassa, joka tuotti 300 bussia lahjoituksina varmistamaan ukrainalaisten lasten turvalliset koulumatkat
- Venäjän hyökkäys on koskettanut 5,7 miljoonaa kouluikäistä lasta
- Kesäkuu 2023
Ehdotus Ukrainan tukivälineeksi, arvoltaan jopa 50 miljardia euroa EU:n talousarviosta vuosille 2024–2027, lyhyen aikavälin elvytystarpeisiin ja keskipitkän aikavälin nykyaikaistamistarpeisiin osana EU-jäsenyysprosessia
- Tammikuu 2023
Ukrainan tuen lahjoittajien koordinointifoorumi aloitti toimintansa. Sen tarkoituksena on koordinoida kansainvälisten lahjoittajien ja rahoituslaitosten toimia, jotta tukea voitaisiin antaa johdonmukaisella, läpinäkyvällä ja vastuullisella tavalla
- Lokakuu 2022
Komissio ja G7-ryhmän tuolloinen puheenjohtajavaltio Saksa isännöivät Berliinissä kansainvälistä asiantuntijakonferenssia, jonka aiheena oli Ukrainan elpyminen, jälleenrakentaminen ja nykyaikaistaminen
Kroatialaiset miinanraivaajat jakavat jo osaamistaan ukrainalaisten asiantuntijoiden kanssa. Kroatia on 1990-luvulla käydyn sodan jäljiltä ainoa EU:n jäsenmaa, joka joutuu edelleen raivaamaan aluettaan miinoista. Se saa tähän EU:lta 120 miljoonaa euroa tukea vuoteen 2027 asti. Kroatian omat tuskalliset sotakokemukset ovat antaneet sille korvaamattoman arvokasta osaamista, jolla se voi auttaa Ukrainaa toipumaan ja jälleenrakentamaan maata.
Uusi vaihe Euroopan yhdentymisessä
Putinin hyökkäyssota tuntui välittömästi EU:n kuudessa Länsi-Balkanin kumppanimaassa. EU järjesti Länsi-Balkanin maille samat solidaarisuustoimenpiteet kuin omille jäsenvaltioilleen. Joulukuussa 2022 pidettiin historiallinen EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokous, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa Länsi-Balkanin alueella. Kesäkuussa 2023 komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli Länsi-Balkanin uuden kasvusuunnitelman.
Euroopan puolustus vahvemmaksi
Venäjän jatkuvan ja kouriintuntuvan uhan seurauksena EU:n ja Naton strategisen kumppanuuden puitteissa on tehty enemmän yhteistyötä kuin koskaan. EU:n ja Naton yhteistyötä koskeva yhteinen julistus allekirjoitettiin tammikuussa 2023.
Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat liittymisneuvottelujen päätteeksi Natoon liittymistä koskevat pöytäkirjat 5.7.2022. Suomesta tuli 4.4.2023 virallisesti Naton 31. jäsenmaa.
Myös EU:n puolustusyhteistyötä on lisätty. Tanskalaiset äänestäjät kannattivat 1.6.2022 järjestetyssä kansanäänestyksessä Tanskan liittymistä EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Näin päättyi Tanskan 30 vuotta jatkunut jättäytyminen EU:n puolustusyhteistyön ulkopuolelle.
Komissio käynnisti vuonna 2021 Euroopan puolustusrahaston (EDF), ja sen toiminta on lähtenyt ripeästi käyntiin. Tähän mennessä hankkeille on myönnetty yli 3 miljardia euroa investointeina tulevaisuuden puolustusteknologioihin ja -järjestelmiin. Vuonna 2023 rahastosta osoitetaan vielä 1,2 miljardia euroa keskeisiin puolustushankkeisiin, kuten avaruustilannetietoisuuteen, hypersoonisten ohjusten torjuntaan ja eurooppalaisen partiokorvetin prototyypin kehittämiseen.
