EU on edelläkävijä turvallisten ja tehokkaiden rokotteiden ja hoitojen alalla
Koronaviruspandemia on hankaloittanut miljoonien ihmisten elämää Euroopassa ja muualla maailmassa. Kriisi on ollut niin laaja, että kansalaisten tarpeisiin vastaaminen on vaatinut EU:n yhteisiä toimia. EU on myös johtanut kansainvälisiä solidaarisuustoimia ja auttanut toimittamaan turvallisia rokotteita kaikkialle maailmaan.
Euroopan komissio on toiminut pandemian alusta alkaen kolmella rintamalla.
- Se on pyrkinyt hillitsemään viruksen leviämistä ja suojelemaan mahdollisimman monia ihmisiä rokotteilla.
- Se on vastannut talouden häiriöihin ennennäkemättömällä elpymissuunnitelmalla.
- Se on jatkanut vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämistä.
Hyväksynnät: turvalliset ja tehokkaat covid-19-rokotteet
- 21.12.2020BioNTech-Pfizer
- 6.1.2021Moderna
- 29.1.2021AstraZeneca
- 11.3.2021Johnson & Johnson
- 20.12.2021Novavax
- 24.6.2022Valneva
Nopea reagointi pandemiaan
Komissio teki pandemian alkuvaiheessa EU-maiden puolesta ennakkohankintasopimuksia yksittäisten rokotetuottajien kanssa. Tämän ennakoinnin ansiosta EU on nyt taltuttanut pahimman pandemian vuosisataan.
Rokotehankintojen varmistaminen
Komissio rahoitti osan rokotetuottajille aiheutuneista alkukustannuksista 2,7 miljardin euron suuruisesta hätätilanteen tukivälineestä. Vastineeksi se sai oikeuden ostaa tietyn määrän rokoteannoksia tiettynä ajanjaksona ja tiettyyn hintaan. Näin komissio myötävaikutti siihen, että turvallisia ja tehokkaita rokotteita voitiin kehittää ja valmistaa ennätysajassa.
Jos uusiin muunnoksiin mukautettu rokote hyväksytään syksyyn 2022 mennessä, EU:lla on mahdollisuus saada tällaisia rokotteita BioNTech-Pfizeriltä ja Modernalta.
Kansalaisten terveyden suojelu edellyttää rokotteiden lisäksi myös hoitokeinojen kehittämistä. Covid-19-potilaat tarvitsevat hoitoja taudista selviämiseen ja nopeaan toipumiseen. Niillä myös vähennetään sairaalahoidon tarvetta ja ennen kaikkea säästetään ihmishenkiä. Covid-19-taudin hoitokeinoja koskevalla EU:n strategialla tuetaan lääkkeiden kehittämistä ja saatavuutta myös taudista toipuville potilaille.
Komissio vahvisti lokakuussa 2022 luettelon kymmenestä potentiaalisesta covid-19-hoitokeinosta. Toukokuuhun 2022 mennessä oli hyväksytty kahdeksan covid-19-hoitoa. Valmistajien kanssa on tehty useita lääkkeiden yhteishankintasopimuksia, joilla helpotetaan hoitokeinojen saantia EU-maihin.
Maailmanlaajuinen yhteistyö ja solidaarisuus
Komissio sitoutui koronaviruspandemian alusta alkaen kansainväliseen yhteistyöhön pandemian torjumiseksi. EU:sta on tullut maailman suurin covid-19-rokotteiden toimittaja ja maailmanlaajuisen Covax-rokoteyhteistyömekanismin puitteissa yksi johtavista lahjoittajista.
- EU lupasi helmikuussa 2022 pidetyssä EU:n ja Afrikan unionin huippukokouksessa 425 miljoonaa euroa Afrikan mantereen rokotustahdin nopeuttamiseen.
- Toukokuussa 2022 pidetyssä toisessa maailmanlaajuisessa covid-huippukokouksessa komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi 450 miljoonan euron rahoituslupauksen maailmanlaajuiselle pandemiavalmiusrahastolle.
- Alueellisella tasolla EU tukee Afrikan lääkeviraston perustamista. Kansallisella tasolla keskitytään tuotantokapasiteetin lisäämiseen ja investointimyönteisen toimintaympäristön luomiseen.
EU on myös ollut etulinjassa maailmanlaajuisissa kauppapoliittisissa toimissa pandemian torjumiseksi. Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenet päättivät kesäkuussa 2022 pidetyssä 12. ministerikokouksessa luopua tietyistä covid-19-rokotteisiin liittyvistä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevista velvoitteista.
Koronaviruspandemia on ollut ensimmäinen digitaalisen aikakauden pandemia. EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta on tullut maailmanlaajuinen standardi. Kesäkuussa 2021 käyttöön otettu järjestelmä muodostaa yhteisen kehyksen covid-19-rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten myöntämiselle, todentamiselle ja hyväksymiselle vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi. Sen käyttöönoton jälkeen eri puolilla EU:ta on annettu yli 2 miljardia todistusta.
EU:n digitaalinen koronatodistus on ollut ratkaiseva innovaatio EU:n toimissa, ja siitä on nopeasti tullut maailmanlaajuinen standardi, jonka tuella kansainvälinen matkustaminen on jälleen päässyt alkamaan turvallisesti. Elokuuhun 2022 mennessä yli 1,6 miljardia ihmistä eri puolilla maailmaa on voinut käyttää EU:n digitaalista koronatodistusta matkustaessaan ulkomaille.
EU loi maailmanlaajuisen standardin: järjestelmään on 27 EU-maan lisäksi liittynyt 48 EU:n ulkopuolista maata ja aluetta viidessä maanosassa.
Synnynnäisestä luuston hauraudesta kärsivä 6-vuotias Adam King Irlannista lähetti vuonna 2020 virtuaalihalauksen maailmalle toivon symbolina koronaviruspandemian aikana. Hänen ajatuksensa levisi laajalle ja paransi kollektiivista henkistä vointia.
EU:n digitaalisen koronatodistuksen lisäksi komissio on luonut Re-open EU -sovelluksen. Kyseessä on verkko- ja mobiilisovellus, jonka avulla eurooppalaiset voivat etsiä ajantasaista tietoa matkustamiseen ja terveyteen liittyvistä säännöistä Euroopan maissa 24 kielellä.
Komissio on perustanut myös eurooppalaisen yhteentoimivan yhdyskäytäväpalvelun, jonka avulla eri maiden kansalliset kontaktinjäljityssovellukset voivat kommunikoida keskenään yli rajojen. Syksyyn 2021 mennessä tätä yhdyskäytäväpalvelua käytti 19 EU-maata tietojen vaihtoon riskikontakteista. Näiden maiden kansalliset sovellukset oli ladattu yli 70 miljoonaa kertaa.
Luontokadon ja ilmastonmuutoksen vuoksi virukset voivat entistä helpommin siirtyä eläimistä ihmisiin. Uuden pandemian varalta on varmistettava, että kaikki EU-maat ovat yhtä valmistautuneita ja reagointikykyisiä. Tämän vuoksi komissio on luonut perustan Euroopan terveysunionille.
Vahva Euroopan terveysunioni
- suojelee EU:n kansalaisten terveyttä
- antaa EU:lle ja sen jäsenmaille paremmat valmiudet ehkäistä ja torjua tulevia pandemioita
- vahvistaa Euroopan terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä.
Uusi terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) tukee lääkkeiden, rokotteiden ja muiden tarvikkeiden, kuten henkilönsuojainten, kehittämistä, tuotantoa ja varastointia.
HERA on
- perustanut covid-19-muunnosten asiantuntijaryhmän seuraamaan viruksen muuntumista
- tehnyt rokotehankintoja apinarokon torjumiseksi
- käynnistänyt EU FAB -hankkeen, jossa luodun verkoston tuella varmistetaan rokotteiden ja lääkkeiden tuotantokapasiteetti
- aloittanut laitteiden ja lääkkeiden varastoinnin kemiallisia ja ydinuhkia vastaan.
Johanna-Maria Lehtme käynnisti Virossa Slava Ukraini -aloitteen. Sen puitteissa Ukrainaan on toimitettu yli 60 ambulanssia, jotka on varustettu lääkintätarvikkeilla ja muilla avustustarvikkeilla.
Koronaviruspandemialla on edelleen suuri vaikutus potilaisiin sekä terveydenhuollon henkilöstöön ja järjestelmiin Euroopassa. Tämän vuoksi nykyisessä EU:n terveysalan toimintaohjelmassa (EU4Health) mennään kriisitoimia pidemmälle terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokyvyn parantamiseksi. Siinä investoidaan pandemian aikana saatujen kokemusten perusteella 5,3 miljardia euroa jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen.
Marraskuussa 2020 hyväksytyssä Euroopan lääkestrategiassa esitetään konkreettisia aloitteita, joilla varmistetaan, että potilaat saavat turvallisia, laadukkaita ja kohtuuhintaisia lääkkeitä, ja vastataan täyttämättömiin sairaanhoitotarpeisiin. Strategian tavoitteena on myös parantaa toimitusvarmuutta, lievittää lääkepulaa ja edistää EU:n strategista riippumattomuutta. Euroopan lääkeviraston toimeksiantoa vahvistettiin maaliskuussa 2022, jotta kriittisten lääkkeiden pulaa voitaisiin seurata ja lievittää paremmin.
Komissio on uuden eurooppalaisen terveysdata-avaruuden myötä ottanut historiallisen askeleen kohti digitaalista terveydenhuoltoa EU:ssa. Komissio antaa kansalaisille mahdollisuuden hallita terveystietojaan ja mahdollistaa paremman terveydenhuollon. Eurooppalainen terveysdata-avaruus edistää myös digitaalisten terveyspalvelujen ja -tuotteiden aitoja eurooppalaisia sisämarkkinoita. Se tarjoaa kehyksen terveysdatan käytölle tutkimus-, innovointi-, päätöksenteko- ja sääntelytarkoituksia varten. Tämä on korvaamaton apu tutkijoille, innovoijille ja päättäjille, jotka tavoittelevat ihmishenkiä säästäviä innovatiivisia hoitoja.
Pandemian aikana saatujen kokemusten ja sen alun jälkeen toteutettujen toimenpiteiden ansiosta EU pystyy nyt entistä paremmin torjumaan tulevia terveyskriisejä.