Von der Leyenin komissio esitteli jo toimikautensa 10. päivänä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka avulla Euroopasta on määrä tehdä ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä ja jolla toteutetaan kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma. Sittemmin EU on vauhdittanut toimia, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, investoidaan vihreään teknologiaan ja suojellaan luonnonympäristöä.
Huolimatta pandemiasta ja Venäjän hyökkäyssodan jatkumisesta Ukrainassa komissio on jopa kiihdyttänyt vihreää siirtymää, ja samaa linjaa jatkaa myös REPowerEU-suunnitelma. Sen lisäksi, että EU:n asukkaiden terveys riippuu maapallon terveydestä, myös EU:n energiaturvallisuus riippuu laajamittaisesta siirtymisestä uusiutuvaan energiaan.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on kokonaisvaltaisin muutossuunnitelma maailmassa. Ilmastolain säätämisen myötä vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite on kirjattu sitovaan EU-lainsäädäntöön. Komission kesällä 2021 esittämä 55-valmiuspaketti sisältää konkreettiset toimet, joita tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan, ja NextGenerationEU-väline antaa investointivalmiudet niitä varten. Nyt on aika nopeuttaa täytäntöönpanoa seuraavien välineiden avulla (ks. kaavio teksteineen):
55-valmiuspaketti, johon sisältyvät päästökauppa, säännökset ja tavoitteet | Hiilirajamekanismi | Vaihtoehtoiset polttoaineet ja infrastruktuuri liikenteessä | Kestävän toiminnan EU-luokitusjärjestelmä | Rakennusten kunnostamisaloite | Metsästrategia | Pellolta pöytään -strategia | Nollapäästötavoite | Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia | Kiertotalouspaketti | Biodiversiteettistrategia
Komissio esitti maaliskuussa 2022 ehdotuspaketin, jolla kestävistä tuotteista tehdään normi EU:n markkinoilla. Sen pohjana ovat nykyiset ekosuunnitteluvaatimukset. Uusilla säännöillä parannetaan tuotteiden fyysistä kestävyyttä, uudelleenkäytettävyyttä, päivitettävyyttä, korjattavuutta, kierrätettävyyttä sekä energia- ja resurssitehokkuutta. Komissio on myös esittänyt suunnitelmia tekstiilien kestävyyden parantamiseksi sekä uusia sääntöjä, joilla taataan kuluttajille enemmän tietoa tuotteiden ympäristökestävyydestä ja suojaa viherpesulta.
Komissio julkaisi maaliskuussa 2021 toimintasuunnitelman luomutuotantoalan kehittämiseksi. Sen tavoitteena on saada 25 % maatalousmaasta luonnonmukaiseen viljelyyn ja lisätä luonnonmukaista vesiviljelyä merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia, joilla edistetään sekä luomutuotteiden kulutusta että tuotantoa ja parannetaan edelleen alan kestävyyttä.
Komissio esitti kesäkuussa 2022 kaksi uutta säädösehdotusta, joilla pyritään palauttamaan luontoa ennalleen eri puolilla EU:ta. Ehdotettu luonnon ennallistamissäädös on tärkeä askel ilmastonmuutoksen ja luontokadon pahimpien vaikutusten ehkäisemisessä. Sen tavoitteena on ennallistaa EU:n kosteikkoja, jokia, metsiä, niittyjä, meriekosysteemejä ja kaupunkiympäristöjä sekä niiden lajistoa.
Mykola Harytonov on Dniprossa Ukrainassa sijaitsevan luomumaatalous- ja ympäristökeskuksen johtaja. Hän jatkaa lannoitetutkimustaan Kataloniassa Espanjassa antaakseen panoksensa Ukrainan jälleenrakennukseen.
Komissio teki äskettäin ehdotuksen myös kemiallisia torjunta-aineita koskevista säännöistä. Niillä on määrä vähentää torjunta-aineiden käyttöä, pienentää EU:n elintarvikejärjestelmän ympäristöjalanjälkeä, suojella maataloustyöntekijöiden ja muun väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä lieventää taloudellisia tappioita, joita syntyy maaperän laadun heikkenemisestä ja torjunta-aineiden aiheuttamasta pölyttäjäkadosta.
Uusi eurooppalainen Bauhaus
Puheenjohtaja von der Leyen käynnisti vuonna 2020 uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteen, jotta ilmastonmuutoksen torjuntaan voidaan kehittää yhdessä ratkaisuja alhaalta ylös -menetelmällä. Sen tavoitteena on parantaa vihreän siirtymän kestävyyttä ja osallistavuutta kansalaisten kannalta. Aloite on osoitus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kattavuudesta: sillä etsitään inspiroivia ja toimivia ratkaisuja paitsi ilmastonmuutokseen myös ihmisten asumiseen ja kaupunkiympäristöön.
Komissio käynnisti keväällä 2022 Bauhaus-aloitteeseen liittyvän laboratorion ja järjesti kesällä aihetta käsittelevän festivaalin. Laboratorio testaa välineitä, ratkaisuja ja toimia, jotka edistävät muutosta kentällä.
*Luontoyhteyden palauttaminen | Yhteenkuuluvuuden tunteen palauttaminen | Kipeimmin muutosta kaipaavien tilojen ja ihmisten priorisointi | Elinkaariajattelun edistäminen kiertoon perustuvassa teollisessa ekosysteemissä
EU edelläkävijänä maailmannäyttämöllä
EU vaati YK:n ilmastokokouksessa (COP26) Glasgow’ssa marraskuussa 2021 merkittävää edistymistä Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa, jotta edelleen olisi mahdollista rajata maapallon lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen globaalin tavoitteen mukaisesti. Koska EU on erittäin innovatiivinen ja pitkälle teollistunut alue, se voi innostaa muita esimerkillään.
Kesäkuussa 2022 komissio alkoi kiinnittää erityishuomiota kestävyyskriteereihin kahdenvälisissä kauppasopimuksissa. Sopimustensa kestävyysarvioinnin jälkeen EU aikoo tehdä tiiviimpää yhteistyötä kauppakumppaneidensa kanssa, jotta keskeiset kestävyyskriteerit ja etenkin Pariisin sopimus ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työyleissopimukset pannaan täytäntöön. Uudet tavoitteet näkyvät jo EU:n ja Uuden-Seelannin kauppasopimuksessa, joka tehtiin 1.7.2022. Siihen sisältyy edistyksellisiä kauppa- ja kestävyysmääräyksiä, esimerkiksi Pariisin sopimuksen noudattamiseen kytkettyjä pakotteita.
Kesäkuussa 2022 saatiin Maailman kauppajärjestön (WTO) ministerikokouksessa EU:n avulla aikaan merkittävä sopimus, jolla kielletään haitalliset kalastustuet maailmanlaajuisesti. Sopimuksella kielletään tuet laittomalle, ilmoittamattomalle ja sääntelemättömälle kalastukselle ja liikakalastettujen kantojen pyynnille. Sen toteutusta varten komissio laati uuden kansainvälistä valtamerten hallinnointia koskevan ohjelman.
