Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden on oltava vihreän ja digitaalisen siirtymän ytimessä. Tämä tarkoittaa sitä, että puututaan siirtymien sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin ja kiinnitetään erityistä huomiota niihin alueisiin, teollisuudenaloihin ja työntekijöihin, jotka kohtaavat suurimmat haasteet.
Tämän vuoksi von der Leyenin komissio on perustanut oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin, joka on EU:n keskeinen väline sen varmistamiseksi, että siirtymä tapahtuu oikeudenmukaisella tavalla. Mekanismin avulla saadaan vuoteen 2027 mennessä mobilisoitua jopa 55 miljardia euroa kohdennettua tukea.
Koronaviruspandemiasta ja Venäjän Ukrainassa käymästä sodasta huolimatta EU on pystynyt ylläpitämään työllisyyttä. Tämä on onnistunut yhdistämällä lyhyen aikavälin joustavuutta ja pitkän aikavälin visioita, joista muodostuva lähestymistapa toteutuu hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tukiohjelmassa (SURE).
SURE auttoi työnantajia pitämään työntekijät töissä tukemalla palkanmaksua sulkutoimien aikana. Työpaikkojen suojelua jatkettiin vuonna 2021 samalla kun luotiin perusta talouden vahvalle elpymiselle.
Lisävälineet talouden osallistavaan elpymiseen
NextGenerationEU on 800 miljardin euron elpymisväline, jolla autetaan korjaamaan koronaviruspandemian aiheuttamia välittömiä taloudellisia ja sosiaalisia vahinkoja. Siitä tuetaan yrityksiä ja liiketoiminnan kehittämistä, vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmiä, rahoitetaan koulutusohjelmia ja työllisyysjärjestelyjä sekä tarjotaan koulutarvikkeita ja aineellista apua sitä eniten tarvitseville. Yksi uuden NextGenerationEU-välineen suurimmista ohjelmista on REACT-EU-väline, joka edistää elpymistä kaikkialla EU:ssa edistämällä kasvua vähemmän kehittyneillä alueilla.
Valtiontuet ovat myös olleet tärkeä osa komission taloudellisia pandemian vastatoimia. Komissio on hyväksynyt kriisin alkamisen jälkeen lähes 1 010 kansallista tukitoimenpidettä, joiden kokonaisarvo on noin 3,2 biljoonaa euroa. Covid-19-pandemiaan liittyvien tilapäisten valtiontukipuitteiden soveltaminen lopetettiin 30.6.2022.
Komissio antoi marraskuussa 2021 tiedonannon uusia haasteita vastaavasta kilpailupolitiikasta. Siinä korostetaan kilpailupolitiikan merkitystä Euroopan elpymisessä, vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä sekä palautumiskykyisten sisämarkkinoiden luomisessa.
Vahva sosiaalinen markkinatalous, jossa on etusijalla ihmisten hyvinvointi, on palautumiskykyisin malli pandemian jälkeisessä teknologiavetoisessa maailmassa. Tästä syystä maaliskuussa 2021 hyväksyttiin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma. Siinä esitetään seuraavat kolme kunnianhimoista yleistavoitetta, jotka EU:n on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Varsovassa joukko ihmisiä perusti Pulawska 20 -kaupan, joka kerää elintarvikkeita, kosmetiikkaa ja vaatteita ja jakaa niitä ilmaiseksi Ukrainasta paenneille ja Ukrainan sisällä siirtymään joutuneille.
Euroopan osaamisohjelma on viisivuotissuunnitelma, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöitä ja yrityksiä kehittämään enemmän ja entistä parempaa osaamista, korjaamaan työmarkkinoiden puutteita ja menestymään vihreämmässä ja digitaalisemmassa taloudessa. Marraskuussa 2020 käynnistetty ohjelman alainen osaamissopimus auttaa yrityksiä, työntekijöitä, paikallisviranomaisia, työmarkkinaosapuolia, koulutuksen tarjoajia ja työvoimapalveluja yhdessä kartoittamaan, mitä taitoja eri aloilla tarvitaan, ja sopimaan työntekijöiden uudelleenkouluttamisesta. Sopimuksessa on tähän mennessä mukana yli 600 organisaatiota, jotka ovat luvanneet auttaa 1,5 miljoonan ihmisen täydennyskouluttamisessa.
Neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2022 yksilöllisiä oppimistilejä ja pieniä osaamiskokonaisuuksia (microcredentials) koskevat suositukset. Taatakseen, että Eurooppa pysyy koulutuksessa maailman parhaimmiston joukossa, komissio on esittänyt eurooppalaisen yliopistostrategian. Sillä parannetaan merkittävästi EU:n korkea-asteen koulutusjärjestelmien kilpailukykyä laajentamalla ja syventämällä kansainvälistä yhteistyötä.
Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto pääsivät kesäkuussa 2022 historialliseen yhteisymmärrykseen riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä, jota komissio oli ehdottanut lokakuussa 2020. Von der Leyenin komissio on pitänyt tätä säädöstä erittäin tärkeänä alusta alkaen, sillä se auttaa parantamaan vähimmäispalkkojen riittävyyttä ja työntekijöiden mahdollisuuksia saada vähimmäispalkkasuoja kaikkialla EU:ssa.
Komissio ehdotti joulukuussa 2021 direktiiviä työolojen parantamisesta alustatyössä suojellakseen työntekijöitä työelämän digitalisaatioon liittyviltä uusilta haasteilta.
Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että digitaalisten alustojen välityksellä työskenteleville henkilöille myönnetään heidän todellisia työjärjestelyjään vastaava oikeudellinen asema ja että he voivat nauttia niistä työntekijöiden oikeuksista ja sosiaalietuuksista, joihin heillä on oikeus.
