Koronaviruspandemia on osoittanut digitalisaation hyödyt jokapäiväisessä elämässä ja sen, miksi Euroopan ihmiskeskeinen digitaalinen siirtymä on oikea tapa edetä. Tämä siirtymä on perusta Euroopan digitaalisen vuosikymmenen neljälle pilarille:
- kansalaisten voimaannuttaminen digiosaamisen avulla
- yritysten digitalisointi
- julkisten palvelujen digitalisointi
- digitaalisen infrastruktuurin vahvistaminen
Esimerkiksi vapaus olla yhteydessä ystäviin ja sukulaisiin rajojen yli tulisi olla oikeus eikä etuoikeus. Tämän vuoksi komissio esitti tammikuussa 2022 ehdotuksen eurooppalaiseksi julistukseksi digitaalisista oikeuksista ja periaatteista. Ehdotus on jatkoa useille merkittäville EU:n säädöksille, joilla rakennetaan turvallisempaa ja vapaampaa digiympäristöä Euroopassa ja sen ulkopuolella, ja sen tarkoituksena on varmistaa perusoikeuksien ja datan suojelu verkossa.
Komissio julkaisi odotetun luonnoksensa tekoälysäädökseksi huhtikuussa 2021. Se on maailman edistyksellisin yritys säännellä tekoälyteknologioita. Säädösluonnoksessa esitetään riskiperusteinen ja monialainen sääntelymalli tekoälyjärjestelmien käyttöön EU:ssa ja sen sisämarkkinoilla.
Säädöksellä pyritään yhdenmukaistamaan tekoälyä koskevat säännöt koko EU:ssa ja varmistamaan siten oikeusvarmuus, kannustamaan tekoälyyn liittyviä investointeja ja innovaatioita ja rakentamaan yleistä luottamusta siihen, että tekoälyjärjestelmien käytössä kunnioitetaan eurooppalaisia arvoja ja perusoikeuksia.
Komissio sopi syksyllä 2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa datahallintosäädöksestä, jolla lisätään luottamusta datan jakamiseen. Sitä täydennettiin helmikuussa 2022 ehdotuksella datasäädökseksi, jossa vahvistetaan uudet säännöt siitä, kuka voi käyttää ja päästä näkemään EU:ssa eri talouden aloilla tuotettua dataa. Lisäksi komissio perustaa strategisille aloille yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia, joihin osallistuu sekä yksityisiä että julkisia toimijoita.
EU saavutti maaliskuussa 2022 virstanpylvään sopiessaan digimarkkinasäädöksestä, jolla säännellään suurten verkkoalustojen eli ns. portinvartijoiden toimintaa. Säädöksellä pyritään varmistamaan EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden avoimuus ja oikeudenmukaisuus.
Näihin portinvartijoihin sovelletaan useita selkeästi määriteltyjä velvoitteita ja kieltoja, jotka estävät suuria digialan yrityksiä käyttämästä väärin markkinavoimaansa ja mahdollistavat uusien toimijoiden pääsyn markkinoille. Digimarkkinasäädöksen myötä komissio toimeenpanee ensimmäisenä maailmassa teknologiajättien markkinoiden sääntelyn, joka kattaa lukuisia käytäntöjä ja digitaalisia palveluja.
Huhtikuussa 2022 saavutettiin toinen virstanpylväs, yhteisymmärrys digipalvelusäädöksestä. Se on maailman ensimmäinen laatuaan digitaalisen sääntelyn alalla. Säädöksen periaatteena on, että se mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on laitonta myös verkossa: erittäin suurten verkkoalustojen ja hakukoneiden on suojeltava käyttäjiä laittomilta sisällöiltä, tavaroilta ja palveluilta. Lisäksi verkkoalustojen ja hakukoneiden on arvioitava ja lievennettävä laajempia haittoja, joita niiden toiminnasta ja algoritmeista saattaa aiheutua perusoikeuksille, lasten hyvinvoinnille ja kansalaiskeskustelulle.
Sekä digimarkkinasäädös että digipalvelusäädös tulevat voimaan tänä vuonna ja niitä aletaan soveltaa vuonna 2023.
Komission helmikuussa 2022 hyväksymä EU:n sirusäädösehdotus on EU:n digitaalisen siirtymän lippulaivahanke.
Digitaalista tulevaisuutta ei ole ilman siruja. Niitä käytetään puhelimissa, tietokoneissa, autoissa, terveydenhuollon laitteissa ja kaikissa verkkoon tai toisiinsa kytkettävissä laitteissa.
Pandemian aiheuttamat toimitusketjun häiriöt ovat lisänneet investointitarvetta. Eurooppa on palautettava puolijohteiden suunnittelun ja tuotannon huipulle.
Komissio ja Euroopan keskuspankki päättivät tammikuussa 2021 analysoida yhdessä digitaalisen euron toteutusvaihtoehtoja ja niistä seuraavia sääntelyvaikutuksia. Keskuspankkiraha digitaalisessa muodossa tarjoaisi kuluttajille ja yrityksille enemmän valinnanvaraa tilanteissa, joissa käteisrahaa ei voida käyttää. Digitaalinen euro voisi täydentää käteisrahaa ja vastata uusiin maksutarpeisiin kaikkialla maailmassa.
EU on myös maailman ensimmäinen sääntelyelin, joka suojelee kansalaisiaan joiltakin kryptovarasijoituksiin liittyviltä riskeiltä. Se pyrkii säilyttämään rahoitusvakauden siten, että alan innovointia ei rajoiteta. EU:n lainsäätäjät saavuttivat kesäkuussa 2022 tärkeän yhteisymmärryksen komission ehdottamasta kryptovaroja koskevasta asetuksesta.
EU:n avaruusohjelma tarjoaa puolestaan jo nyt arvostettua dataa ja palveluja monenlaisille päivittäisille sovelluksille, esimerkiksi kaupallisen liikenteen ja henkilökohtaisen navigoinnin, täsmäviljelyn ja ilmastonmuutoksen ratkaisujen tueksi. Euroopan komissio ehdotti helmikuussa 2022 kahta uutta lippulaivahanketta, joilla tehostettaisiin satelliittipohjaisia suojattuja yhteyksiä ja avaruusliikenteen hallintaa.
Kesäkuussa 2021 perustettu EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto tarjoaa toimivan foorumin lähestymistapojen koordinoimiseen ja yhteistyön syventämiseen keskeisissä digitaalialan, teknologian, talouden ja kaupan kysymyksissä.
Neuvosto on ilmoittanut uusista aloitteista, jotka koskevat toimitusketjuja, ruokaturvaa, uutta teknologiaa, digitaalista infrastruktuuria ja kauppaa. Aloitteet
- vahvistavat yhteisiä demokraattisia arvojamme
- vahvistavat transatlanttista kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla
- hyödyttävät työntekijöitä ja perheitä Atlantin molemmin puolin
- muovaavat maailmanlaajuista digitaalista ja teknologista siirtymää.
Euroopan unioni tekee lisäksi yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa digiympäristön maailmanlaajuisten sääntöjen kehittämisessä. Uudistamme digitaalisia suhteita keskeisiin kumppaneihin, jotta voimme asettaa digitaaliselle kaupankäynnille säännöt omien sisäisten uudistustemme rinnalla. Japanin kanssa sovittiin digitaalisesta kumppanuudesta toukokuussa 2022 pidetyssä EU:n ja Japanin huippukokouksessa, ja vastaavia neuvotteluja käydään Singaporen ja Etelä-Korean kanssa.
Horisontti Eurooppa on maailman suurin monikansallinen tutkimus- ja innovointiohjelma. Sen rahoitus vuoteen 2027 asti on 95,5 miljardia euroa.
Komissio perusti tämän lippulaivaohjelman alaisuuteen Euroopan innovaationeuvoston, jolla tuetaan käänteentekeviä innovaatioita koko elinkaaren ajan.
Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma puolestaan hyväksyttiin heinäkuussa 2022. Siihen sisältyy viisi suurta lippulaivaohjelmaa, joilla EU pyritään nostamaan syväteknologian innovoinnin kärkeen.
Ohjelman avulla on mahdollista hankkia noin 45 miljardia euroa yksityisiltä institutionaalisilta sijoittajilta laajentumisvaiheessa olevien yritysten tukemiseen. Innovaatio-ohjelmassa perustetaan myös ohjelma miljoonan ihmisen kouluttamiseksi syväteknologian aloille.
Komissio tehostaa niin ikään vihreän teknologian edelläkävijähankkeiden tukea. Uudella EU:n ja Catalystin kumppanuudella edistetään ja laajennetaan investointeja vaikutuksiltaan merkittäviin EU:hun sijoittautuneisiin hankkeisiin, joilla kehitetään kriittisiä ilmastoteknologioita (vihreä vety, kestävät lentopolttoaineet, hiilidioksidin talteenotto suoraan ilmasta ja pitkäkestoinen energian varastointi). Kumppanuus käynnistettiin COP26-kokouksessa, ja sen avulla on mahdollista mobilisoida jopa 840 miljoonaa euroa vuoteen 2026 mennessä.
